tiistai 18. joulukuuta 2012

Loppuvuoden tunnelmissa!

Nyt kaikki karvaiset kaverini, voitaisko kaikki yrittää muistaa muutama juttu että kaikilla olisi paras mahdollinen joulu ja eväät vudelle 2013.

Ensteekskin. Minä jos kuka tiedän miten hillittömän houkuttelevilta ja herkullisilta ne meidän omien ihmistemme joulupöytään asettelemat juhlasapuskat tuoksuukaan näihin meidän superloistaviin tehoneniimme. Mutta jos koitettais hillitä itsemme, koska ne sellaiset suklaat ja suolaiset ruuat voi huonolla säkällä ihan oikiasti vaarantaa meidän terveytemme. Minun ihmiseni ainakin vähän vihjaili siihen malliin että hänen äitinsä on hankkinut minulle ihan omat jouluherkut. Minä pidän tassuja ristissä possunkorvien toivossa!

Toisekseen. Ihmiseni haluaa vielä saarnata ilotulitteista, mutta koska minä olen kova jätkä enkä hätkähtänyt niitä viime vuonnakaan, annan puheenvuoron ihmiselleni.

"Kiitos Kaapo, pääset ihan kohta sanomaat loppulauseet."

"Joo ei mitään, minä puuhaan sen aikaa tuon pallon kanssa!"

No niin. Löysin ilotuliteaiheesta juttua Etsijäkoiraliiton keskustelufoorumilta, joka tässä hieman muokkailtuna:

Yleisesti

- Neuvontapuhelimeen tulee uutena vuotena eniten puheluita koirista, jotka "ei koskaan ennen ole pelänneet raketteja"... Eli ottakaa tosissaan varoitukset siitä, että paukkuvarmoja koiria ei olekaan. Ei se vaadi kuin jonkun pikkusen sähikäisen jalkojen juureen tai pamahduksen lähellä, niin koira voi vetää itsensä irti kaulapannasta ja katoaa taivaan tuuliin.

- Älkää siis pitäkö koiria vapaana uuden vuoden ympärillä, älkää ottako mukaan katsomaan raketteja edes hihnassa ja olkaa muutenkin varovaisia.

- Paasatkaa tutuillennekin uuden vuoden vaaroista. Liitolta lähtee taas perinteinen uuden vuoden tiedote, joten toivottavasti saamme valistuksella edes joitakin karkureissuja estettyä.

- Muistattehan kaikki, että [treenailussa] uuden vuoden aikaan sisältyy aina riski, että jossain paukkuu. Vaikka [treenit] olisi syrjäisimmässä peräkorvessa, niin ikinä ei voi tietää. Paukuthan tulee myyntiin välipäivinä ja innokkaimmat paukuttajat jatkaa vielä vuoden vaihteen jälkeen. Onneksi viime vuosina paukuttelut on vähentynyt ennen ja jälkeen uuden vuoden aaton, mutta silti voi paukkua. (Alueittain, ja myös vuodenvaihteen ajan ulkopuolella myös metsästäjät ovat liikkeellä. Hirvi- ja jänispaukkuja kuuluu, vaikka ilotulitteista ei ole kyse.)

- Paukkuvarmaa koiraa ei olekaan eli kuka tahansa voi säikähtää. (Treenaavalla koiralla jäljestys saattaa loppua siihen sillä samalla sekunnilla ja koira saattaa vetää täysillä autolle. Jos näin käy - tai koira lievemminkin ilmaisee, ettei tahdo jatkaa - ei saa pakottaa etsimään, vaan jäljestys lopetetaan kesken. Joku herkempi saattaa niin kovasti yhdistää säikähdyksen/paniikin jäljestykseen, ettei ihan heti myöhemminkään tahdo jäljelle. Miettikää siis todella tarkkaan uskallatteko treenata oman koiranne kanssa uuden vuoden ympärillä. Siinä voi tulla rutkasti takapakkia, jos huono tuuri käy.)


Ja lopuksi varoittava tarina että se paska säkä voi sattua kohdalle kenelle tahansa:

"Vuodenvaihteessa 2009/2010 piti lahtelaisen ystäväni saapua luokseni saaristoon paukuttelua pakoon. Hänellä on kaksi kultsua, toinen niistä, Pinja, on arka ja erityisen paukkuarka.
 

 Uudenvuodenaaton vastaisena yönä ei Lahdessa olisi vielä saanut paukutella. Ystävän piti lähteä saaristoon aattoaamuna, mutta hän käytti yöllä koiria ulkona. Joku vähäjärkinen laukaisi raketin, Pinja lähti kuin raketti ja nykäisi taluttimella ystäväni nurin. Häneltä katkesi jalka, Pinja taas laukkasi pakoon kotiovelle. Ystävälliset ambulanssimiehet huolehtivat koirat kotiin ja niille vettä kuppiin, sekä veivät ystäväni päivystykseen. Puhelimeni soi aamulla ja lähdin hakemaan kultsut hoitooni. Ne olivatkin minulla sitten melkein kolme kuukautta."


"Kaapo hei mä alkaisin olla valmis!"

"Okei!"

Niin. Siis. Ei minulla oikeastaan enää muuta sanottavaa ollut kuin että ihan hassunhauskaa ja hilpeätä joulunodotusta! Me lähdetäänkin parin päivän päästä matkalle! Ihmiseni mielestä Tampereelle lähtemistä ei voi laskea ihan "matkustamiseksi", mutta mistäs sitä tietää millaisia seikkailuja silläkin reissulla taas tulee vastaan. Minä raportoin niistä sitten taas!

Hännänheilutukset kaikille tasapuolisesti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti