Sataa sataa ropisee, pilipilipom!

Ihmiseni sai taas hyvän idean. Kolme vuotta se on joka kevät ja syksy pohtinut pitäisikö minulle hommata sadetakki, mutta aina se on äärimmäisen viisaasti tullut siihen lopputulokseen että eihän meitä ole sokerista tehty. Olen siis saanut säilyttää arvokkuuteni.

Niin siis se hyvä idea, vai? Se oli semmoista sarkasmia. Oikeasti olisi saanut jättää ajattelematta. Nyt minulla sitten meinaan ON sadetakki. Ja se arvokkuuteni? Mennyttä.

Vappu! Poks!

Heippa!

Ihmiseni äiti antoi vaivihkaista palautetta, että minun kuulumisiani pitäisi taas muistaa ja ehtiä tänne kirjailemaan. Olen kyllä ihan samaa mieltä! Minähän petän ja menetän muuten pian kaikki fanini!

Palaan siis kentille näin vappuvillitysten merkeissä. Jee. Minusta kuvattiin tällainen hieno video, missä esittelen kohtaamistani vappupallon kanssa. Kuten epäilemättä sen katsottuanne huomaatte, olen palannut entistäkin rohkeampana!