Kolme viikkoa sitten käytiin trimmattavana. Tänään ihmiseni osti furminaattorin. Kymmenen minuutin pikaoperaatiossa minusta irrotettiin odottamattoman iso kasa pohjavillaa ja kaksi punkkia leuan alta.
Sanonpa vain että perkeleen punkit. Tämän kesän punkkisaldo tähän mennessä 3 kiinni purrutta ja 3 irtokävelijää. Punkkihäätölitkuja minulla ei tällä hetkellä ole, koska minulla on kesäkuun alussa aika osteopaatille (kerron myöhemmin tarkemmin, mutta ei minulla mitään hätää ole, elkää huoliko) ja osteopaattitäti sanoi ihmiselleni että haluaisi minut nähtäväkseen mahdollisimman luomuna.
Ihmiseni on myös tehnyt jonkinlaista minitutkimusta paremmasta punkeronpoistovälineestä kuin tuo "punkkiavain" (kuvassa tuo vähän pisaran mallinen, pullonavaajan näköinen kapistus). Tärkein kriteeri on että väline ei saa puristaa punkkia, ettei se irrotettaessa ns. oksenna puremakohtaan sisuksistaan kaikkia niitä bakteereita joita justiinsa yritetään välttää. Eli ei punkkipihtejä. Tuo avain on muuten ihan hyvä, mutta hankala käyttää esim. silmän alla poskessa, mihin se kesän ensimmäinen punkinperkele oli asettunut herkuttelemaan.
Tällä hetkellä harkinnassa kaksi vahvimmin ehdolla olevaa on joko punkkilasso tai punkkikoukku, joissa on ideana "kiertää" punkki irti. Lasso toimii niin että kun se on sujautettu punkin ympäri, "kynää" kierretään jolloin lasso kiristyy ja vääntää punkin irti. Koukun idea taas on kiertää koko punkkia, jolloin se höllää helpommin irti. Koukun toiminta perustuu siihen, että "koukut" joilla punkki ihon alla paikalleen kiinnittyy ovat (ainakin mainosvideon mukaan) verrattavissa pulloharjaan. Suoraan ylös vetämällä "harjakset" antavat juurikin eniten vastusta, kun taas kiertäen vetämällä ne antavat luontevammin periksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti