maanantai 23. heinäkuuta 2012

Kameralta löydettyä

 Juhannusta 2012. Ihan niin ko Kaapo tietäis että äitiltä suurella todennäköisyydellä aina lopulta saa jotakin :D


 Päikkärit parhaan kaverin kanssa ♥


Kaveri väsähti kesken palloleikin. Tätä asentoa seuras parin minuutin jälkeen sellanen pallon etutassulla tavottelu ja vinkuna ko ei ylety :D


Koirani joka kuvittelee olevansa kissa. Menin aamulla vetämään sälekaihdinta ylös niin jätkä pomppaa ikkunalle, mitäköhän kaikkea muutakin se osaa mistä minä en vain tiedä? :D

tiistai 17. heinäkuuta 2012

Kaapo 1 - vesi 0

Hähää. Mepä käytiinkin ihmiseni kanssa tänään koirapuistossa, kun tuli kevyesti ropsimalla vettä ja arvattiin ihan oikein ettei siellä ollut ketään muuta. Yksinkin kun meinaan on kiva haistella menemään, se on sellaista kuonojumppaa! No kuitenkin, ihmiseni on tässä ollut jo vähän epätoivoinen minun suhteestani veteen. Ei sillä muuten kuulemma mitään väliä ole, mutta kun hänen mielestään olisi ihan kiva että kuumina kesäpäivinä minä oppisin että jo se vedessä kahlaaminenkin vähän viilentää. Samaten hän kuulemma jätti joku aika sitten jäsenhakemuksen Etsijäkoiraliitolle, ja jos minusta joskus parin vuoden päästä sellainen sitten tulisi niin olisi aikas tärkeää että minä uskaltaisin tuolla maastossa vesiäkin ylitellä.

Siellä puistossa oli näitten viime päivien sateitten jälkeen ihan hillitön lammikko. Maassa oli pitkin poikin toisten koirien sellaisesta tukista raapimia kaarnan palasia, ja ihmiseni alkoi nakella niitä minulle sinne lätäkköön...


Ensin tämä homma meni näin että minä uskaltauduin vähän siihen lätäkön reunalle, mutta heti kun tajusin että hui tässä kastuu tassut, minä livistin niin nopeaa että kuvaankin jäi vain hännän pää.


Sitten tuli tämä vaihe missä minä uskaltauduin hiljalleen sinne lätäkön keskellekin jo, mutta voi jee jos siellä varpaissa tuntui jotakin kummituksia niin minä tein tällaisia hienoja väistöliikkeitä.


Välillä väistöliikkeitten tilalle tuli pakituksia...


Sitten minä aloin tutustua tähän ihmeelliseen ilmiöön nimeltä "lätäkkö" vähän tarkemmin täältä reunoilta alkaen.


Sitten minä uskalsin hakea niitä kaarnan palasia jo ihan lammikkolätäkön keskeltäkin!


Täähän onkin hei oikeastaan ihan kivaa! Heitä seuraava!

maanantai 25. kesäkuuta 2012

Juhannusta 2012

Minä kävin viettämässä juhannusta ihmisen kanssa Tampereella. Ihmiseni äiti on ihan huima tyyppi kun siltä saa aina kaikkia herkkuja. Tälläkin kertaa minulle oli ikioma maksalaatikko ja nakkipaketti, ette toverit arvaa miten minä niistä tykkäsin!

Lauantaina me mentiin ihmiseni kanssa käymään kylässä Minnan tykönä olemassa vähän terapiakoirana totuttamassa pikkuista 4kk ikäistä bichon frisétä Touhoa siihen että vieraita koiria ei tarvitse ihan niin hillittömästi pelätä. Ei me kyllä kauheasti leikitty kun Touhoa vähän aratti ja minä olen kuitenkin sen verran isompi että olen ehkä välillä vähän liian raju.

Me käytiin uimassakin! Minä en ole ikinä vielä uinut, ja vesi onkin vähän pelottavaa vielä. Ihmiseni kahlasi järveen ja kutsui minua luokseen, mutta ensin minä vain tepastelin veden rajaa pitkin vähän paniikissa että jaa tuonneko muka pitäisi mennä. Sitten minä otin vähän vauhtia ja ihan jäätävän ison loikan sinne veteen. Kai minä raukka luulin että pystyn siinä pinnalla kävelemään. Sitten minä sen loikan jälkeen aloitin kauhomaan ihmistäni kohti niin että vesi vain pärskyi! Uin kyllä ihan oikeaoppisesti koiraa ja pysyin auttamatta veden pinnalla, vaikka ihmiseni kyllä koko ajan tarkkaili ja oli valmiina tukemaan minua masun alta. Kävin tekemässä ihmiseni luona kiepin että "hippa!" ja pärskyttelin kauheata kyytiä takaisin rannalle.

Ihmiseni sai minut kolme kertaa houkuteltua veteen uimaan sen kiepin, mutta sen jälkeen minulla oli kyllä jo niin kauhean kylmä että minä vain odotin rannalla ja tärisin ihan horkassa ja vinguin ihan kuin minuun olisi käynyt kipeätä. Ihmiseni kuivasi minua vähäsen ja lähdettiin kävelemään takaisin sisälle. Siellä minä uskalsin ensijänskätysten ja -arastelujen jälkeen kuitenkin lopulta ihan itse myös saunaan! Ihan niin kuin Touhokin! En edes läähätellyt, köllin vain alemmalla lauteella ja nautin kun kylmä meni pois ja tilalle tuli suloinen lämpö.

Sinä iltana ja vielä vähän seuraavana päivänäkin minä olin kyllä ihan rättipoikki raato ja väsynyt pieni koirapoika. Mutta minä nukuin hyvin niin nyt minä taas jaksan.


Kesämies K. Arvaturpa


Sanoiko joku NAKKIA?!


No minähän kuuntelen!


LÄLLÄ-LÄLLÄ-LIERU!


Risto salakuvasi ensimmäisen onnistuneen kaverikuvan. Tai no onhan näitä kuvattu, mutta aina on jompikumpi ollut menossa johonkin justiinsa ko sitä kameran nappulaa on painettu.

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Ihmiseni puheenvuoro

Ei hyvää päivää... :D

En taas tiedä itkiskö vai nauraisko tuon eläimen tempauksille. Tai no mie itkin jo, niin sitä naurua odotellessa. Tulin tänään töistä kotiin niin katoin että jahas, Kaapo sitten ensimmäistä kertaa ikinä on koskenu kenkään ja raahannu sen keskelle eteisen lattiaa. Astuin peremmälle niin selvis että kaikki neljä paria oli raahattu eteisestä ympäri kämppää. Kaks paria oli syöty. Onneks meni ne jotka olin muutenkin ajatellu nakata meneen ja ne joita pidän kahdesti vuodessa.

Sitten aloin kattoa ko sitä kenkäsilppua oli ympäriinsä että mistä kengästä noin iso möykky on irronnu, niin ehei, se olikin sitten kuollut lintu. Kämpässä selkeesti käyty kolmatta maailmansotaa: Kaapon hätä-/jännäpissit sohvalla, sulkia joka puolella ja linnunpa**aa pakastimen ovessa, enkä edelleenkään keksi muuta ko että se on jostaki parvekelasien yläreunan kautta vääntäny ittensä sisälle.

Koirien pitäis antaa linnuille pesimärauha näin keväisin ja kesäsin, mutta asiaa helpottais suunnattomasti jos ne tirpat pysyis vapaaehtoisesti ulkona... Äiti onneks tsemppas puhelimessa kun meikä tuhersi inhoitkua että sain yrjöömättä heitettyä sen linnun parvekkeelta alas.

Näin meillä, mites teillä?

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Parturipäivä!

Ihmiseni käytti minut tänään trimmaajalla parturoitavana, nyt minulla on hieno kesäturkki! Ihmistäni ainakin hymyilyttää katsella minua, ja hän nauraakin huvittuneena minut nähdessään. On kuulemma sitä mieltä että minä näytän taas ihan pieneltä pennulta!


Kaiken sen karvan alta paljastui tällainen nakupelle ruipelo.


Sivuposeeraus...


No enkö muka ole siltikin söpö?!


Enkö muka, häh?


No meikä ainaski on kesämies, kasvatellaan ne karvat sitte taas talveks!


Näitä kuvia setviessä ihmiseni löysi vielä vähän kuvia kuopankaivuubisneksistänikin!

 Kiinaan, Kiinaan...


 Hei kaveri, mitäs puuhaat?


 MUN KUOPPA!


Okei, okei...

maanantai 11. kesäkuuta 2012

Kiirettä pitää!

No kylläpä tässä taas tapahtuu kaikenlaista! Viikonloppuna en tahtonut ymmärtää miksi ihmiseni kämppis kantoi omat huonekalunsa kotoa pois, ja kiersin pitkin asuntoa vähän hukassa kun joka paikassa vain pyöri huonekalujen alta ja takaa paljastuneita pölypuudeleita. Ennen kuin ihmiseni siis imuroi ne pois. Ihmiseni oli lauantaina itse pakannut melkein kaikki loput meidän tavarat laatikoihin, ja kuskasi niitä kaksi henkilöautollista jonnekin pois. En vielä tiedä minne. Sunnuntaina sitten lähtivät ne toiset huonekalut. Meillä on nyt vähän aution näköistä kun ihmiseni on kerännyt olohuoneeseen kaikki alastomat huonekalut odottamaan kuulemma torstaita, jolloin nekin viedään pois. Minua vähän hirvittää muistetaanko minutkin ottaa mukaan...

Sunnuntaina kun ihmiseni kämppis kantoi omia tavaroitaan pois, minulla oli kova kiire kulkea pitkin asuntoa ja pissata pitkin poikin lattiaa. Ihmiseni oli vähän hämmästynyt miksi minä niin tein, kun oltiin kuitenkin käyty vasta viisi tuntia aikaisemmin aamulenkillä. Hän tuumi että jos minä olisin protestoinut ja näyttänyt mieltäni tätä kaikkea muuttoa vastaan, olisin varmaankin nostanut koipea, mutta kun minä lirauttelin ihan niin kuin tyttö pitkin lattioita. Ihmiseni sulki minut lopulta kylpyhuoneeseen kun mistään ei meinannut tulla mitään, minä pissailin nopeammin kuin hän ehti siivota. Siellä minä sitten odotin kunnes hän sai putsattua ja pestyä koko lattian.

Sen jälkeen me lähdettiin pitkälle lenkille, ja varmaan ensimmäisen parinsadan metrin matkalla minä pysähdyin ainakin kolmesti pisuttamaan litratolkulla. Kai minulla vain oli ihan hillitön vessahätä, vaikka ihmiseni ei vieläkään oikein käsitä mistä se kaikki pissa edes tuli. Hän veikkasi että olen puoliksi kameli ja olen varastoinut sitä jonnekin, mutta minusta tuntuu että se oli vitsi. Myöhemmin kun tultiin kotiin niin minä olin taas ihan kiltisti niin kuin aina ennenkin enkä pissinyt yhtään sisälle. En ole itsekään ihan varma mitä oikein tapahtui.

Nyt aamulla minusta oli vähän kurjaa kun ihmiseni lähti töihin, vaikka en ole piiiiiitkään aikaan jaksanut enää vaivautua edes ovelle kun hän on lähdössä. Tänä aamuna minä piilouduin sängyn alle (minne taas mahdun sammakkona ryömimään kun ihmiseni otti varapatjansa sieltä pois!) ja katselin sieltä vähän surkean näköisenä kun ihmiseni pakkasi reppuaan. Hän kyllä lupasi tulla takaisin...

Se mitä minä en vielä tiedäkään, on että ihmiseni varasi minulle tänään eläinlääkärireissun huomiselle tiistaille. Hän tahtoo käydä vielä näyttämässä takatassujani, jotka punoittavat vähän sen näköisesti että niissä saattaisi olla jonkinlainen pieni tulehdus. Ei ne kyllä minua ole yhtään haitanneet! Ihmiseni vähän veikkaa että homma on mennyt niin että minä olen ensin nuollut peppuani ja sen jälkeen tassujani, ja kuinkas ollakaan tassuissa on hiivaa. Mutta katsotaan nyt mitä se eläinlääkäri sanoo.

Samaten en vielä tiedä sitäkään, että ihmiselleni selvisi tänään töissä että siinä alakerrassa on koiratrimmaamo, ja nohevana tyttönä hän printtasi minusta pari kuvaa malliksi ja marssi sinne kysymään mitä minun edustuskelpoiseksi saamiseni tulisi kustantamaan. Kesäturkkiin keventäminen ei todennäköisesti vaikuta minun lämmönsäätelyyni mitenkään, ei tuo minun karvatakkini kuitenkaan niin paksu ole, mutta tuleepahan vähän siistimpi. Trimmaajatäti vaikutti todella mukavalta, ja arvioi että minun siistimiseeni menee ehkä puolisen tuntia ja hinnaksi tulee 25-40 euroa. Mennään sinne ensi maanantaina kello seitsemältä illalla. Silloin me jo asutaan uudessa osoitteessa ja sieltä pääsee kampaajalle vartissa bussilla. Minä pistän sitten jälkeenpäin kuvia!

Tänään minä pääsen vähän haistelemaan uutta kotia, kunhan ihmiseni tulee töistä. Hän oli pakkaamisensa kanssa vähän liiankin tehokas, ja huomasi viikonloppuna että puhelimen laturi on siististi pakattu mukaan niihin laatikoihin jotka jo on viety. Ei mennyt taas niin kuin Strömsössä. No, saanpahan ainakin kunnon lenkin!

perjantai 8. kesäkuuta 2012

Kuukauden kuvasatoa

 
Karvanaama.



  
Mulleko puhut?



  
Riekkumiskohtauksen jälkimainingit. Elinan tuoma öttiäinen on ihan huima!



  
Minä nukun. Mene hittoon sen kameran kanssa.



  
Ihmiseni jättää kiltisti minulle joka päivä rahin tälleen ikkunan alle, että voin kytätä ulkomaailmaa ja haistella ikkunanraosta tuulia... 



 
Alienkoira. Noita korvia vasten voisi heijastaa elokuvan :D